Bongasin taalta internet-kahvilan ja ihan hyva, silla nyt on jo kertynyt niin paljon kirjoitettavaa etta on pakko saada naita purettua. Kuvia en valitettavasti saa nyt tanne kun koneesta ei loydy USB-porttia mutta lisailen niita sit myohemmin.
Eilen siis matkustin Budapestista Targu Muresin kautta Brasoviin. Budapestissa Keletin metroasemalla tormasin Turusta kotoisin olevaan pariskuntaan, jotka yrittivat loytaa kauppahallia. Olin sitten menossa kumminkin samaan suuntaan lentokentalle, niin pystyin sitten auttamaan heidat ainakin oikeaan suuntaan. Taas yksi todiste siita, etta maailma on pieni ja taynna suomalaisia...
Targu Muresissa ehdin pyorahtaa vain hataisen lounaan verran, joten kaupunkiin en hirveasti ehtinyt tutustua. Sielta matka jatkui pikkubussilla kohti Brasovia. Kolmisen tuntia kestanyt matka oli todella mieleenpainuva: meno oli valilla kuin Lintsin vuoristoradassa, mutta maisemat olivat todella upeita. Vihreita kukkuloita ja pikkukylia, ja joka puolella totterokattoisia kirkkoja. Tykkaan!
Majoittauduin Brasovissa Kismet Dao-nimiseen hostelliin, joka ei kylla paase suosikkilistalleni, mutta kylla tuolla yhden yon nukkui oikein hyvin, varsinkin kun olin ihan ratti sinne saapuessani. Kavin illalla viela syomassa romanialaisessa ravintolassa nimeltaan Casa Romaneasca, joka oli todella mahtava paikka, suosittelen!
Tanaan kavin ensimmaisena Tampa-vuorella, jonne paasee katevasti koysirataa pitkin. Maisemat vuoren paalta olivat huikeat, ja varsinkin sunnuntaiaamuna oli upeaa kuunnella alapuolella kumisevia kirkonkelloja. Heikkohermoisille ja korkeanpaikan kammoisille en kuitenkaan sita voi suositella, sen verran korkealla siella ollaan. Maella olisi paassyt myos vaeltelemaan, ja minuakin jopa harmitti ettei ollut parempia varusteita mukana, enka siis ole yhtaan erahenkinen.
Lisaksi kavin katsomassa yhta Euroopan kapeimmista kaduista eli Str Storiita, joka on todellakin parhaimmillaan vajaan metrin leyinen. Brasov on taynna upeita barokki-tyylisia vanhoja taloja, ja vanhat talot-friikkina kamerani lauloi koko ajan. Kaupungin keskusaukio Piata Sfatului oli oikein kaunis ja viihtyisa, lukuun ottamatta puluja jotka ihan selvasti yrittivat saada minut hengilta syoksymalla kohti kaikista ilmansuunnista. Paikallisert antavat lastensa leikkia mokomien elukoiden kanssa, mika on minusta vahan hammentavaa.
Tasta matka jatkuu kohti Bucarestia.
Viszlat, Sanna
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti