Kevätloma eli lontooksi spring break alkoi viimein torstaina, nyt ollaan kuin lehmät laitumilla ja suurin osa onkin jo karannut reissulle ties minne. Musta tuntuu kuin olisi jo kesäloma, ulkona on nimittäin parikymmentä astetta lämmintä ja aurinko paistaa. En valita!
Torstaina oli myös se peljätty Suomi-presentaatio, joka oli kuitenkin kohtuullinen menetys kevätloman verottamasta osallistujajoukosta huolimatta. Se hyvä puoli siinä oli, että tarjoilut varmasti riittivät. Kyllä ne suomalaiset eväät muihinkin uppoaa, sanoi Berlusconi mitä tahansa! Selvyyden vuoksi sanottakoon, että tarjolla ei ollut salmiakkia tai mämmiä, mutta fisua kyllä ja se meni kaikki.
Tässä minä yritän kytätä pöydälle levitettyjä mukeja, ettei tuuli vie niitä mennessään. Tai en nyt oikeasti tiedä että mistä moinen möllötys.
Tarjoilut, lukuun ottamatta pullaa ja ruisleipää. Esillä oli siis:
-simaa
-fisua
-lakkalikööriä
-Minttu-Koskenkorvaa
-voisilmäpullia
-ruisleipää voilla
-Fazerin sinistä
-Marianne-karkkeja
Tänään siis aurinko helotti, ja lähdin uudelle valokuvausretkelle Pécsin keskustan suuntaan. Tässä satoa.
Aurinkokello, ei tosin tainnut olla ajassa. Tai sitten en vaan itse osaa tulkita tuota härpäkettä.
Tulppaaneja ikkunalla.
Ferenciek útca, mun suosikkikatu koko kaupungissa.
Seczhenyi tér etelästä päin.
Skientologiaakin voi täällä näemmä harrastaa, taitaa silti jäädä väliin. Taitaa olla opiskelijan kukkarolle vähän liian korkeat kolehdit.
Paikallinen Ukko-Pekka Kiraly útcalla. Tuon kyytiin pitää vielä joku päivä päästä.
Szhechenyi tér pohjoisesta päin.
Dom tér oli jo kesäinen.
Tuomiokirkon krypta oli todella hieno elämys, suosittelen! Ja koko kirkko muutenkin. Kyllä katolilaiset osaa kirkon ainakin rakentaa.
Ylihieno kynttiläteline tuomiokirkossa.
Tuomi kukkii! "Jo joutui armas aika/ja suvi suloinen..."
Vanhan linnoituksen torni oli vinkeä.
Siellä oli myös uskonnollishenkisiä ampuma-aukkoja.
Näkymä tornista suunnilleen lounaaseen päin. Huomatkaa Big Ugly, joka mörköilee koko kaupungin ylle rumalla olemuksellaan.
Maisema tornista kirkolle päin.
Kohtuullisen kammottavat rappuset joita pitkin tuonne torniin kipusin.Viszlat, Sanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti