Unkari lautasella

Unkarin ruokakulttuuriin on nyt tullut jo jonkun aikaa tutustuttua, ja tässä muutamia, erittäim subjektiivisia arvioita aiheesta.

Unkarilaiset tankkaavat lounasaikaan. Yleinen tapa on, että ennen varsinaista ruokaa syödään keitto joka saattaa olla hyvinkin tuhti. Pääruoka on yleensä lihaa ja sen lisäksi on iha yleistä tarjota kahta lisuketta (siis esimerkiksi perunaa JA riisiä). Vihannekset jätetään kaneille, paprikaa lukuunottamatta. Jälkiruoaksi on tarjolla kakkua, vanukasta, keksejä tai muuta vastaavaa.

Paikalliset rakastavat makeaa, suolaista ja rasvaista ruokaa. Omaa Pekka Puskaa ei selvästi ole maalle siunaantunut, vaan ruoka on todella epäterveellistä ja tuhtia. Makuyhdistelmät ovat välillä melko yllättäviä: yliopiston ruokalasta löytyy makeaa, siis todellakin sokerista bolognese-kastiketta pastan kanssa. Eilen hieraisin samaisessa paikassa silmiäni, kun lounaan pääruoaksi oli tarjolla leipävanukasta eli suomeksi puolikas limppu ja rusinoita vaniljakastikkeessa. Oli kuulemma hyvää, itse en maistanut vaan tyydyin perinteisempään tarjontaan eli lihaan ja perunoihin.

Opiskeluruokailuun liittyen on pakko mainita, että paikalliset yliopisto-opiskelijat pakenevat joka viikonloppu koteihinsa ja tuovat sieltä kaiken ruoan valmiina keitettyä makaroonia myöten ja kikkailevat niillä aina seuraavaan perjantaihin asti, kunnes palaavat taas kotia syötettäviksi. Sangen outoa.

Unkarilaiset rakastavat lihaa. Urbaanin legendan mukaan pienempään kaupunkiin eksynyt vegetaristituristi oli herättänyt tarjoilijassa voimakkaita tunteita. "Ai et muka syö lihaa? No mene sitten Romaniaan!" Valitettavasti liha on usein taikinoitua ja upporasvassa paistettua, jopa niin sanotusti paremmissakin paikoissa. Täällä tykätään jenkkihenkisestä pikaruoasta ja McDonald'sin kultaiset kaaret kohoavat lähes joka kylässä.

Ravintoloiden hintataso on jonkin verran Suomea matalampi, mutta kannattaa olla tarkkana. Esimerkiksi juomien hinnat ilmoitetaan ovelasti desilitroittain, ja kyyppari saattaa mielivaltaisesti päättää että montakos desiä punkkua sitten laitetaan. Siinä on sitten mukava tapella, kun englannin kielellä on välillä vaikea saada tahtoaan läpi.

Kaupoissa hinnat ovat kansainvälisten merkkien osalta Suomen tasolla, mutta paikallisia tuotteita saa jonkin verran halvemmalla. Leipä on hyvää, vaikka kotoisesta jälkiuunileivästä tai itse asiassa mistään pullaa tummemmasta on turha haaveilla. Omia suosikkejani unkarilaisista ruoista ovat tällä hetkellä kalakeitto ja unkarilaiset kaalikääryleet.

Cheers, Sanna