Mutta mutta. Pankkiautomaatti todellakin sitten sylkee rahat ulos 20 000 forintin seteleinä, joiden käyttö on monissa liikkeissä ja esimerkiksi Budapestissä automaatista metrolippua ostaessa mahdotonta. Tänään yritin kyseisellä lappusella maksaa kaupassa vesipullon ja patteripaketin, johon sain vastaukseksi pään pyörittelyä ja unkarinkielisen puhetulvan. Eli ei onnistunut. Kassa oli kuitenkin keskivertoa palvelualttiimpi ja särki setelin kahteen 10 000 forintin seteliin, joiden kanssa toimiminen on paljon helpompaa.
Kielikurssiporukkani hajaantui tänään osan etsiessä kämppää ja muutamien jatkaessa matkaa, joten päätin tutkia kaupunkia omin päin. Ensimmäisenä vierailin Budapestin suuressa kauppahallissa, joka on todellakin suuri. Ensimmäinen kerros, joka on keskiverto-Prisman kokoinen, on täynnä vihannes-, liha- ja leipäkauppoja. Toinen kerros on puolestaan pyhitetty pitsiliinoille ja muulle turistikrääsälle, mutta siellä kävely oli paljon miellyttävämpää kuin jossain Mustanmäen torilla koska myyjät eivät revi hihasta ja tyrkytä tuotteitaan väkisin. Pohjakerroksessa on vielä Match-ketjun ruokakauppa, jossa ei olekaan mitään kiinnostavaa. Suosittelen kauppahallia kaikille Budapestin kävijöille. Osta leipäkojusta vaikka juustorinkilä ja istu katselemaan ihmisvilinää ja kaunista rakennusta!
Toista ääripäätä törsäyksen osalta Budapestissa edustaa Westendin massiivinen kauppakeskus. Nuygatin rautatieaseman vieressä sijaitsevassa tavarataivaassa on hämmentävät 400 kauppaa, ja jos keskukseen haluaa tutustua kunnolla, kannattaa varata koko päivä ja mielellään välttää lauantaita. Maanantaina keskipäivällä oli nimittäin jo ruuhkaista. Minulle riitti tunnin pistäytyminen ja sitten oli pakko päästä ulos kyseisestä kompleksista.
Szia, Sanna
Selvennyksenä siis: tulimme Budapestiin lauantaina Debrecenin kielikurssilla tapaamieni tuttavuuksien kanssa.
VastaaPoista